Sannamari Vietnamissa: Ihmisiä
Olin muistaakseni lauantaina Lahti-tyttöjen kanssa syömässä kun jotenkin tajusin että reissussa on oltu vasta viikko ja me ollaan tehty jo vaikka mitä. Vaikka harjoittelukuviot ovat edelleen ihan auki ja sikin sokin on kulttuuriintutustumista tapahtunut sitäkin enemmän vapaa-ajalla. Ollaan saatu jo monta tosi hyvää ystävää. Jo vähän niinku kantapaikaksi muodostunut Brown Eyes on ihan mahtava paikka juuri henkilökuntansa takia. Ystävysteimme loppuviikosta 20 vuotiaaseen opiskelijatyttöseen Damiin (muistisääntönä Amsterdam..) joka tekee joka päivä töitä pystyäkseen maksamaan opiskelunsa. Dam kutsui meidät sunnuntaiksi hänen talolleen, tottakai tyttöjen kanssa otimme tarjouksen ilolla vastaan. Tapasimme Damin aamuyhdeksältä lähellä kadun kulmassa ja kävelimme yhdessä Dong Ba markettiin ostamaan ruokaa. Annoimme jokainen n. 7 dollaria Damille ja hän hoiti tarvikkeiden ostasimme. Ostimme vihanneksia, hedelmiä,...
SalmoBlog
Hyppäsimme ulos mielestämme parempaa liikettä mahdollisimman lähellä, ja lähdimme hortoilemaan. Alue oli keskiluokkaista esikaupunkialuetta, täynnä, suorastaan mustanaan juutalaisia. Aloimme ihmetellä miksi kaikki kulkivat juhlapuvut päällä (sunnuntai on täällä päin kauppapäivä, lauantai selkeästi enemmän vapaapäivä), ja kyselimme ohjeita Abe's of Maine -kameraliikkeeseen. Lähdimme etsiskelemään toista kameraliikettä jonka osoitteen Riku oli bongannut netistä (nimeä en en muista). Noin tunnin etsittyämme pääsimme liikkeen ovelle - suljettu sekin. Kaiken lisäksi naapurin yrittäjä kertoi kyseisen yrityksen muuttavan tulevan viikon alussa muualle. Grreat. Tässä vaiheessa tuntui jo siltä ettei sunnuntaista tule meidän päivämme. Päätimme lähteä takaisin Manhattanille. Mahtavaa. Tässä vaiheessa muistin omistavani lipun broadwaylle kyseiselle päivälle, musikaaliversioon leffasta Wedding Singer. En...